Pyhä-Näsi: Pyö­rä­mat­kal­le Järvien reitille

Kau­pal­li­nen yhteistyö: Visit Tampere ja Lakes­pe­rience ‑hanke

Olipa kerran kaksi kuru­lais­ta ret­ki­pyö­räi­li­jää, jotka kiersivät polkien Keski-Euroopan pyö­rä­reit­te­jä. Mat­koil­taan Pir­kan­maal­le palat­tu­aan he kat­se­li­vat omaa koti­seu­tu­aan uudessa valossa: olisiko täälläkin poten­ti­aa­lia pyö­rä­mat­kai­lul­le? Ajatus kantautui hil­jal­leen myös muiden pai­kal­lis­ten korviin ja niin idea pyö­rä­mat­kai­lu­rei­teis­tä kauniisti kum­pui­le­vis­sa jär­vi­mai­se­mis­sa lähti hil­jal­leen itämään. *

Nyt kym­me­ni­sen vuotta myöhemmin Pyhä-Näsi – Järvien reitti on pitkälle kehitetty pyö­rä­mat­kai­lu­rei­tis­tö ja ‑pal­ve­lu­ver­kos­to. Se kattaa kahdeksan pyö­räi­ly­reit­tiä, jotka kiertävät nimensä mukai­ses­ti kahta Tampereen seudun val­ta­ve­sis­töä, Pyhä­jär­veä ja Näsi­jär­veä. Reittien varrelta löytyy kaikkea kan­sal­lis­puis­tois­ta ja savusau­nois­ta kan­sain­vä­li­sen tason taidemuseoihin.

Reittejä riittää moneen makuun, sillä lyhin niistä on 30 kilo­met­ria pitkä, pisin yli 310 kilo­met­ria. Kun Visit Tam­pe­reel­ta kyseltiin, minkä Pyhä-Näsi ‑reiteistä olisin kiin­nos­tu­nut koea­ja­maan, valintani oli helppo. Halusin kiertää koko Näsi­jär­ven, eli valitsin ura­koi­ta­vak­se­ni reitistön pisimmän vaih­toeh­don, Karhunkaatajan.

Pyö­rä­mat­kan suunnittelu

Pyhä-Näsi ‑matkani poikkesi tyy­pil­li­sis­tä reis­suis­ta­ni siinä, että en lähtenyt matkaan yksin. Mat­ka­seu­rak­se­ni Tam­pe­reel­ta Vilp­pu­laan asti liittyisi Emiliano, eli Emppu, jolle delegoin näiden päivien osalta valo­ku­vaus­vas­tuun. Loput neljä päivää polkisin yksin.

Matka oli myös muilta läh­tö­koh­dil­taan hieman erilainen: blogiani yhtään enemmän lukeneet ovat varmaan jo havain­neet, että pyö­rä­mat­ko­ja­ni kuvaa usein enemmän spon­taa­nius kuin suun­ni­tel­mal­li­suus. Tällä kertaa matkan luonne kuitenkin vaati stra­te­gi­sem­paa otetta. Tar­koi­tuk­se­ni oli kuitenkin reitin lisäksi testata myös sen varrelta löytyviä pal­ve­lui­ta, joten tarkka aika­tau­lu­tus sekä yö- ja ruo­ka­paik­ko­jen valinta etukäteen oli välttämätöntä.

Onneksi suun­nit­te­luun on kuitenkin tarjolla mainio apuväline: PyhäNäsin sivuilta löytyvä kart­ta­työ­ka­lu, josta on helppo ruksia näkyviin kaikki reitin varrelle osuvat palvelut ravin­to­lois­ta ja maja­ta­lois­ta näh­tä­vyyk­siin ja saunoihin. 

Lisäksi tilasin sivuston kautta myös postitse kotiin toi­mi­te­tun pape­ri­kar­tan, joka kulki mukana koko matkan ajan navi­goin­nin tukena. Pape­ri­kart­ta osoit­tau­tui käteväksi eri­tyi­ses­ti sen vuoksi, että siihen oli erikseen merkitty reitin varrelta löytyvät soratieosuudet.

Päi­väe­tap­pien suun­nit­te­lus­sa joh­to­täh­ti­nä toimivat majoi­tus­ten ja ruo­ka­paik­ko­jen sijainnit. Muuten ainoa mer­kit­tä­vä rajoite oli, että Empun pitäisi päästä matkan varrelta pyörineen vai­vat­to­mas­ti takaisin Hel­sin­kiin. Siten matkan tuli hänen osaltaan päättyä Vilp­pu­laan, jossa sijaitsee Näsi-reittien osalta ainoa juna-asema Tampereen lisäksi, ja etapit piti suun­ni­tel­la sen mukaisesti.

Kar­hun­kaa­ta­jan pystyisi peri­aat­tees­sa tah­koa­maan muu­ta­mas­sa päivässä, mutta itse halusin varata aikaa ja tutustua paik­koi­hin matkan varrella kunnolla ja esi­mer­kik­si viettää koko­nai­sen päivän Hel­ve­tin­jär­ven kan­sal­lis­puis­tos­sa vaellellen. 

Jäl­ki­kä­teen voin todeta tämän olleen oikea strategia. Varsinkin jos vierailee reitin alueella ensi kertaa, kohtaa vää­jää­mät­tä niin paljon kauniita ja kiin­nos­ta­via paikkoja, että olisi sääli tuntea olevansa vain kii­rei­sel­lä ohikulkumatkalla.

Pyhä-Näsi ‑reiteillä koko matkaa ei ole vält­tä­mät­tä edes pakko polkea, sillä Bike & Boat ‑lipulla onnistuu lai­va­mat­kan yhdis­tä­mi­nen pyö­rä­mat­kaan molem­mil­la järvillä. Näsi­jär­vel­lä lisäc­har­mia lai­va­mat­kaan tuo mat­kan­te­ko his­to­rial­li­sen höy­ry­lai­va Tar­jan­teen kyydissä. Meidän koh­dal­lam­me lai­va­mat­kaan ei kui­ten­kaan ollut mah­dol­li­suut­ta, sillä Tarjanne aloitti lii­ken­nöin­tin­sä vasta matkamme jälkeen.

Pyö­rä­rei­tin varrelta löytyy runsaasti eri­tyyp­pi­siä maja­paik­ko­ja luo­mu­ti­lois­ta hotel­lei­hin. Erä­hen­ki­sil­le reis­saa­jil­le löytyy reitin varrelta puo­les­taan yli 20 laavu- ja telttailupaikkaa. 

Meidän mat­ka­suun­ni­tel­maam­me vali­koi­tui pää­asias­sa maa­ti­la­ma­joi­tuk­sia, mutta juhan­nusyön tahdoin viettää Hel­ve­tin­jär­ven kan­sal­lis­puis­tos­sa luonnossa lei­riy­tyen. Tämä yksit­täi­nen yö tarkoitti toki paljon lisää mukaan pakat­ta­vaa, mikä saattoi het­kit­täin tuottaa lievää kateutta Empun pyy­häl­täes­sä ohi kevyesti pakatulla maan­tie­pyö­räl­lään… Onneksi sitä aina kuitenkin vii­meis­tään riip­pu­ma­tos­sa keik­kues­saan tietää tehneensä oikean ratkaisun. 

Muuten pak­ka­sim­me melko kevyesti, ja koko viikolle luvat­tu­jen helle-ennus­tei­den roh­kai­se­ma­na uskal­tau­duin jopa jättämään kevy­tun­tu­va­ta­kin, Suomen kesän vakio­vaat­tee­ni, lepäämään kotiin naulakkoon. 

Lopul­li­ses­sa reit­ti­suun­ni­tel­mas­sa päi­vä­mat­kat olivat lopulta varsin mal­til­li­sia ja yhteensä kilo­met­re­ja Näsi­jär­ven kier­tä­mi­ses­tä kertyi 384 km. 

Päivä (ilta) 1: Saa­pu­mi­nen Tam­pe­reel­le illalla. Pol­ke­mi­nen Tam­pe­reel­ta Teiskoon, 30 km (asfaltti, aluksi on mah­dol­li­suus mennä myös Kaupin metsien ulkoilureittejä)

Majoitus: BB Nostalgia, huone aamu­pa­lal­la, pesey­ty­mis­ti­loi­na puusauna ja ulkohuussi

Päivä 2: Teisko – Mai­san­lah­ti – Terälahti – Murole, 46 km (suu­rim­mak­si osaksi asfalttia)

Ruokailu: Juh­la­ra­vin­to­la & Country Bistro Maisa

Majoitus: Siltalan tila, huone aamu­pa­lal­la, pesey­ty­mis­ti­loi­na ran­ta­sau­na ja kuiva-WC sisätiloissa

Päivä 3: Murole – Mänttä-Vilppula (asfaltti), 72 km

Ruo­ka­pai­kat: Ravintola Gösta Ser­lac­hius-museossa , Viinitupa Vuo­ren­ma­ja

Majoitus: Peltolan luomutila, huone aamu­pa­lal­la ja suihkulla, lisäksi mah­dol­li­suus saunan ja rannan käyttöön

Päivä 4: Mänttä-Vilppula – Poh­jas­lah­ti – Hauhuu – Virrat – Vaskivesi, 87 km (asfaltti ja pitkä, mäkinen soratieosuus)

Majoitus: Mat­kai­lu­ti­la Haapamäki, huone, pesey­ty­mis­ti­la­na suihku ja sisä-WC, yhteis­käy­tös­sä oleva keittiö, jossa mah­dol­lis­ta laittaa ruokaa

Ruokailut: Pub Wanha Vankka (Poh­jas­lah­ti), Baarpuuri (Virrat)

Päivä 5: Vaskivesi – Hel­ve­tin­jär­ven kan­sal­lis­puis­to, 30 km (pitkä ja mäkinen soratie)

Majoitus: riip­pu­ma­tos­sa kansallispuistossa

Ruokailut: Ravintola Helvetin Portti, eväät

Päivä 6: Hel­ve­tin­jär­ven kan­sal­lis­puis­to – Ruovesi – Kuru,  57km (soraa ja asfalttia)

Majoitus: Ala-Toikon tila, huone ja ran­ta­sau­na, aamupala

Ruokailu: Ravintola Helvetin Portti, eväät

Päivä 7: Kuru – Tampere, 62 km (soraa ja asfalttia), junalla Tam­pe­reel­ta Helsinkiin

Ruokailu: Wake Valley Camping

Yhteensä 384 km (viral­li­nen pituus 310 km, eli joitain mutkia taisi matkaan tulla)

*Tausta tarinan reitistön synnystä kuulin majoit­tues­sa­ni Ala-Toikon tilalla, jossa tilan emäntä pal­jas­tui­kin yhdeksi hankkeen kätilöistä.

Millainen reissusta lopulta tuli? Tsekkaapa täältä Pyhä-Näsi ‑mat­ka­ker­to­mus, joka kertoo Näsi­jär­ven ympä­ria­jos­ta tarkemmin etappi etapilta!

Ins­ta­gra­mis­ta löydät @seikkailupyorailija ‑tilin koho­koh­dis­ta löydät myös koosteen mat­ka­fii­lik­siä sisäl­tä­viä instastooreja. 

Oletko kokeillut Pyhä-Näsi ‑reittejä? Mil­lai­sel­le Pyhä-Näsi ‑pyö­rä­ret­kel­le itse lähtisit? Kommentoi alas 🙂