Kun ensi kertaa kohtasin maasta toiseen polkevia pitkänmatkanpyöräilijöitä, en olisi ikinä voinut kuvitella tekeväni itse jotain samankaltaista. Olin kyllä ahkera arkipyöräilijä jo tuolloin, mutta silti heidän tekonsa tuntuivat käsityskyvyn ylittäviltä, kun vertailupohjana olivat omat, tuossa vaiheessa ehkä Helsingistä Vantaalle ulottuvat polkaisuni.
Vuosien saatossa tilanne on hieman muuttunut. Jos nykyään vaikutan olevani muissa maailmoissa, suunnittelen suurella todennäköisyydellä seuraavaa pyörämatkaani. Olen kulkuriluonne, joka on suhannut ympäri maailmaa koko aikuisikänsä kaikenlaisilla kulkupeleillä. Pyörämatkailu on kuitenkin viime vuosina vienyt sydämeni.
Nautin ajatuksesta, että liikun lihasvoimin. Vauhti on juuri sopiva — sellainen, että sielu pysyy mukana. Suhde ympäristöön on välitön, mikä olosuhteista riippuen voi olla joko ihana tai kamala asia. Pitkät päivät ulkona reippaillessa tekevät olosta elinvoimaisen. Lisäksi minua kiehtoo omien rajojen kokeilu ja vastaan tulevien haasteiden selättäminen.
Matkani eivät tyypillisesti ole kilometrikisoja, vaan spontaaneja seikkailuja, joilla harvoin aamulla tiedän missä seuraavana yönä nukun. Suosin kevyitä kantamuksia ja selviydyn pienellä budjetilla. Ja kuten joku tuttu joskus sanoin, on minulla “taipumus päätyä mielenkiintoisiin tilanteisiin.” Supervoima sekin!
Tässä blogissa dokumentoin pyöräseikkailuitani lyhyistä päivä- ja viikonloppuretkistä pidempiin, useita maita käsittäviin odysseioihin. Sisällöllisesti blogi käsittää kaikkea hikisistä reissufiiliksistä informatiivisiin varuste-esittelyihin. Kirjoitan pyörämatkailijan näkökulmasta, mutta kohdevinkkien osalta blogini palvelee myös muilla tavoin matkustavia.
Kyseessä on intohimoprojektini, mutta toivon sen inspiroivan ja hyödyttävän myös muita aiheesta kiinnostuneita. Jos joku rohkaistuu lähtemään ensimmäiselle pyöräretkelleen blogini innoittamana, olen onnistunut.
Polkemisiin!
