Saarelta saarelle: 10 Ahve­nan­maan saarta, joilla kannattaa poiketa

Aina, kun joku kysyy minulta vinkkejä Ahve­nan­maan-matkaansa varten, vastaan ensim­mäi­se­nä: suun­nit­te­le sellainen reissu, johon sisältyy myös Ahve­nan­maan saaristo.

Nyt joku ehkä hämmentyy — eikö koko Ahve­nan­maa ole jo saaristoa? Tehdäänpä siis heti alkuun termit selviksi: Manner-Ahve­nan­maa, jota Ahvenan man­te­reek­si­kin kutsutaan, on se iso “pääsaari”, jolla esi­mer­kik­si Maa­rian­ha­mi­na ja Kas­tel­hol­man linna sijait­se­vat. Ahve­nan­maan saa­ris­tol­la viitataan puo­les­taan Ahve­nan­maan lukuisiin pie­nem­piin saariin, jotka sijait­se­vat Manner-Ahve­nan­maan ja Turun saariston välisellä meria­lu­eel­la. Näistä saarista muodostuu Ahve­nan­maan kuusi saa­ris­to­kun­taa Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Vaikka Manner-Ahve­nan­maa ja Maa­rian­ha­mi­na ovatkin ehdot­to­mas­ti kokemisen arvoisia, kannustan Ahve­nan­maal­le suun­taa­via ajat­te­le­maan laajemmin. Paras tapa päästä kunnolla saa­ris­to­lais­tun­nel­miin on lähteä tutus­tu­maan myös muihin Ahve­nan­maan saariin. Näissä paikoissa perinteet näkyvät yhä vahvasti osana nyky­päi­vää, meri on aina lähellä ja päivät kuluvat kuin huomaamatta.

Tässä artik­ke­lis­sa esittelen Ahve­nan­maan saaria, joista jokainen tarjoaa jotain erilaista ja erityistä. Olen tutus­tu­nut niihin kolmella Ahve­nan­maal­le suun­nan­neel­la pyö­rä­mat­kal­la­ni, joista vii­mei­sim­mäl­lä nyt hei­nä­kuus­sa olen käynyt niistä jokai­sel­la. Kaikille näistä saarista pääsee saa­ris­to­lau­toil­la, ja niiden käyt­tä­mi­ses­tä olenkin kir­joit­ta­nut tie­to­pa­ke­tin jo aiemmin. 

Tutustupa siis näihin kymmeneen eri saareen ja mieti, mitkä kaikki niistä haluaisit sisäl­lyt­tää tulevan matkasi reitille!

Ahve­nan­maan ren­gas­tien pohjoisen reitin saaret

1. Jurmo

Kun lossi lipuu Jurmon saaren rantaan, ensim­mäi­se­nä silmään osuvat punaiset venevajat ja vie­ras­sa­ta­mas­sa lepäävät pur­je­ve­neet. Satamassa odottaa suloinen käsi­työ­kaup­pa ja pieni kirp­pu­to­ri. Syntyy heti tunne, että tämä on sym­paat­ti­nen saari, jossa jokainen tuntee toisensa ja uudetkin tulijat otetaan vastaan kuin vanhat tutut. 

Saaren sisuksiin polkiessa avautuu metsien ja maa­lais­mai­se­mien mosaiikki. Kolmen kilo­met­rin luon­to­pol­ku johdattaa kulkijan kal­lioi­siin metsiin ja korkean näkö­tor­nin huipulle maisemia ihas­te­le­maan. Hetkeä myöhemmin voi taas pyöräillä sorateitä ja katsella lampaiden ja ylä­maan­kar­jan levol­lis­ta laiduntamista.

On muuten hyvä huomata vielä yksi juttu: tämä Ahve­nan­maan Jurmo ei ole sama saari kuin Turun saariston Jurmo. Sekaan­nuk­sia sattuu silloin tällöin, mutta mikäs siinä — molemmat paikat ovat retken arvoisia!

Palvelut: Kesä­se­son­gin aikana saarella toimii mat­kus­ta­ja­ko­ti (piha toimii cam­pin­gi­nä), pieni kauppa, käsi­työ­lii­ke, kirppis, vie­ras­ve­ne­sa­ta­ma. Lue lisää saaren omilta sivuilta!

Laut­tayh­tey­det: Lossi Åvan satamasta Brändöstä kulkee useita kertoja päivässä. Huomaa, että jotkut vuorot kulkevat vain, mikäli etu­kä­teis­va­rauk­sia on tehty. Lossi lähtee Åvasta aivan Vuos­nai­siin lii­ken­nöi­vän yhtey­sa­luk­sen laiturin tuntumasta. 

2. Brändö

Brändö ei ole suinkaan vain yksi saari, vaan yli tuhan­nes­ta saaresta koostuva saa­ris­to­lais­kun­ta. Osan näistä saarista sillat ja pen­ger­tiet sitovat toisiinsa kuin lanka. Ei ole ihme, että matkaa Brändön läpi pidetään saariston ja kenties koko maan kau­neim­mis­ta reiteistä. Täällä ei voi unohtaa olevansa saa­ris­tos­sa: jokaisen met­säi­sem­män pätkän jälkeen koittaa lopulta taas uusi pengertie, jolloin meri valtaa maiseman molemmin puolin tietä.

Upeiden meri­mai­se­mien lisäksi Brändöstä löytyy myös vanha puukirkko, uimaranta, luon­to­pol­ku sekä sopivasti pal­ve­lui­ta ret­ki­pyö­räi­li­jän hengissä pitämiseksi.

Palvelut: Kylä­kaup­pa, muutama ravintola, vie­ras­ve­ne­sa­ta­ma, majoi­tus­pal­ve­lui­ta tarjoaa jokunen B&B ja camping-alue

Laut­tayh­tey­det: Brändön poh­joi­so­sis­sa on Åvan satama, josta yhteys Vuos­nai­siin Kus­ta­vis­sa sekä lossi Jurmon saarelle. Brändön ete­lä­osis­sa on puo­les­taan Torsholma, josta lähtee pohjoisen linjan reitti kohti Hum­mel­vi­kia (useita väli­py­säk­ke­jä matkan varrella). Tors­hol­man toisella puolella on myös toinen satama, josta liikennöi har­vak­sel­taan reitti Houts­ka­rin ja Iniön suuntaan.

3. Lappo

Yhtey­sa­luk­sen saapuessa pienelle Lappon saarelle kovinkaan moni ei jää kyydistä pois. Vastassa on kuitenkin kokoonsa nähden varsin vireä pikku saari. Lapposta löytyy mukavasti palveluja ja tekemistä: kauppa, ravintola, majoi­tus­pal­ve­lui­ta, pieni saa­ris­to­lais­museo, fris­bee­gol­fra­ta ja kaksi patikkapolkua.

Yksi kiin­nos­ta­vim­mis­ta löydöistä on ran­ta­kal­lioi­den päälle raken­net­tu “Hil­jai­suu­den huone”. Pienen vaalean mökin ikkunasta voi katsella edessä avautuvaa merta ja antaa ajatusten vaeltaa. Pro tip: ovi kannattaa ainakin kuumina kesä­päi­vi­nä jättää auki, sillä muuten mök­ke­rös­sä saattaa happi loppua siinä määrin, että merel­li­nen medi­taa­tio­het­ki muuttuu yllät­tä­vän pyörryttäväksi.

Palvelut: Kauppa, ravintola, vie­ras­ve­ne­sa­ta­ma, museo sekä majoitusta.

Laut­tayh­tey­det: Pohjoisen linjan yhtei­sa­lus (Torsholma — Hummelvik) pysähtyy Lappossa. Lisäksi Lappon satamasta kulkee yhtei­sa­lus lähei­sel­le Aster­hol­man saarelle. Toiselta puolen Lappon saarta kulkee los­siyh­teys Björkön saarelle.

4. Björkö

Haluatko jonnekin, mihin pääsee ihan vain nappia pai­na­mal­la? Siinä tapauk­ses­sa Lappon kyljessä sijait­se­va Björkö on nap­pi­va­lin­ta (pun intented)! Saarelle kulkevan lossin voi nimittäin tar­vit­taes­sa tilata vas­ta­ran­nal­ta nappia pai­na­mal­la — ja kohta oletkin jo perillä.

Björkö on hil­jai­suu­den ja rauhan tyyssija. Mitään pal­ve­lui­ta ei ole, ja maisemat ovat yhdis­tel­mä peltoja, metsää, lai­dun­mai­ta ja kallioita. Saarella asuu vain tois­ta­kym­men­tä asukasta, joten lii­ken­ne­ruuh­kia et täältä löydä! Tie­ver­kos­to­kin on aika niukka, joten kovin pitkää pyö­rä­lenk­kiä täällä ei saa tehtyä. Ehkä juuri siksi päiväunet auringon läm­mit­tä­mil­lä ran­ta­kal­lioil­la tuntuvat täällä enemmän kuin sopivilta.

Palvelut: Ei pal­ve­lui­ta. Lähimmät palvelut löytyvät Lapposta.

Laut­tayh­tey­det: Björköhön pääsee lossilla Lappon saarelta.

5. Kumlinge

Fun fact Kum­lin­ges­ta: saari on antanut nimen Kumlingen taudille, joka myös puu­tiai­sai­vo­kuu­mee­na tunnetaan. Onneksi omilla reis­suil­la­ni saarelle olen tois­tai­sek­si välttynyt punk­ki­koh­taa­mi­sil­ta kokonaan!

Kum­lin­gel­la on vie­rai­li­jal­le paljon annet­ta­vaa. Kumlingen kirkko on kiehtova kokemus eri­tyi­ses­ti sen omin­ta­keis­ten sei­na­maa­laus­ten vuoksi. Luonnossa pääsee samoamaan Kumlinge Åttan ‑ret­kei­ly­rei­til­lä (8 km) ja vir­kis­täy­ty­mään puo­les­taan kivalla pikku uima­ran­nal­la. Kumlinge onnistuu myös yllät­tä­mään, sillä saarelta löytyy len­to­ma­jak­ka ja len­to­kent­tä, joka käy­tän­nös­sä on kiitotie keskellä saarta.

Saaren kes­kus­tas­ta löytyy Ahve­nan­maan saa­ris­to­kun­tien ainoa apteekki, joka on tunnettu his­to­rial­li­ses­ta sisus­tuk­ses­taan. Har­mil­li­ses­ti olen mat­koil­la­ni onnis­tu­nut vie­rai­le­maan Kum­lin­ges­sa aina niin, että apteekki on ollut kiinni. Seuraavan Ahve­nan­maan-reissuni tavoit­tee­na onkin vihdoin päästä näkemään tämä monien hienoksi kehuma apteekki myös sisältä! 

Palvelut: Kauppa ja kahvila sen yhtey­des­sä, ravintola, majoi­tus­ta, vie­ras­ve­ne­sa­ta­ma, apteekki

Laut­tayh­tey­det: Kumlingen satamasta kulkee pohjoisen linjan yhtey­sa­lus (Hummelvik — Torsholma). Lisäksi kulkee erillisiä laut­tayh­teyk­siä lähei­sel­le Enkligen saarelle (huomaa, että monet linjan vuoroista kulkevat vain, mikäli ennak­ko­va­rauk­sia on tehty). Kumlingen ete­lä­osis­ta Snäckön satamasta pääsee puo­les­taan poi­kit­tais­ta linjaa pitkin Överöhön ja Lång­nä­siin sekä eril­li­sel­lä yhtey­del­lä lähei­sel­le Seglingen saarelle.

6. Vårdö

Moni erehtyy pitämään Vårdötä pelkkänä läpi­kul­kuo­suu­te­na Hum­mel­vi­kin sataman ja Manner-Ahve­nan­maan välillä. Saari ansaitsee kuitenkin enemmän huomiota ja aikaa!

Pyö­räi­lyl­li­ses­ti Vårdön parasta antia lienee merel­li­nen reitti sen poh­joi­so­siin, josta löytyy los­siyh­teys Sims­kä­laan. His­to­rias­ta kiin­nos­tu­nut voi poiketa Ahve­nan­maan kou­lu­museos­sa tai Seffersin koti­seu­tu­ta­lol­la. Vaikka Ahve­nan­maa on täynnä pieniä museoita, se kaikista pienin — puhe­lin­kop­piin mahtuva puhe­lin­museo — löytyy Vårdön Var­ga­tas­ta. Nälän yllät­täes­sä Kallas SkärGård tarjoaa kauniin puu­tar­ha­mil­jöön ruoasta naut­ti­mi­seen. Hamn­ma­ga­si­net meren äärellä tarjoaa puo­les­taan viih­tyi­sän taukopaikan. 

Juuri Hamn­ma­ga­si­ne­tis­ta voi aloittaa myös kir­jai­li­ja Sally Salmisen ja tämän Katrina-romaani jalan­jäl­jis­sä kulkevan audio tourin. Itse olin lukenut kirjan hieman ennen matkaani, joten oli kiva päästä elä­vöit­tä­mään mie­li­ku­vi­tus­taan kirjaa ins­pi­roi­neis­sa mai­se­mis­sa. Vårdön kaunis kivi­kirk­ko on myös pysäh­dyk­sen arvoinen ja sen hau­taus­maal­ta löytyy muun muassa Myrs­ky­luo­don Maijasta tunnetun Anni Blom­qvis­tin hauta. Anni Blomqvist ja Sally Salminen olivat itse asiassa pik­kuser­kuk­sia, joten voi vain ihmetellä, kuinka paljon kir­jal­lis­ta lah­jak­kuut­ta Vårdön seudulle onkaan siunaantunut.

Palvelut: Kauppa, ravin­to­loi­ta, camping-alue, kajak­ki­vuo­kraus­ta, museoita, seikkailupuisto

Laut­tayh­tey­det: Hum­mel­vi­kin satama, pohjoisen linjan toinen pää­te­pis­te, sijaitsee Vårdössä. Manner-Ahve­nan­maan ja Vårdön välillä on siltoja ja tiheään lii­ken­nöi­vä, lyhyt los­si­reit­ti. Saaren poh­joi­so­sis­ta puo­les­taan los­siyh­teys Simskälaan.

7. Simskäla

Simskäla Vårdön poh­jois­puo­lel­la sijaitsee hieman syrjässä Ahve­nan­maan suo­si­tuim­mil­ta reiteiltä. Useimmat kävijät tule­vat­kin tänne Myr­ky­luo­don Maijan kir­joit­ta­jan Anni Blom­qvis­tin koti­museon hou­kut­te­le­mi­na. Museo on kiehtova kohde kir­jai­li­jan elämästä ja saa­ris­to­lai­se­lä­mäs­tä kiin­nos­tu­neil­le. Omalla käyn­nil­läm­me visii­tis­tä iki­muis­toi­sen teki se, että oppaana sattui toimimaan Anni Blom­qvis­tin suku­lai­nen, joka osasi kertoa Annin elämästä oma­koh­tai­siin koke­muk­siin­sa­kin perustuen.

Simskäla on kuitenkin jo itsessään vie­hät­tä­vä saari. Kun polkee sen hiljaisia teitä saaren peru­koil­le asti, vastaan tulee symppis kesä­kah­vi­la Smult­rons­täl­le. Kahvilan pitäjä Roger osoit­tau­tui itse ret­ki­pyö­räi­li­jäk­si, jolla on sydä­men­tah­dis­tin ja joka on tehnyt pyö­rä­mat­ko­jaan kerä­täk­seen rahaa sydän­ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si. Jut­te­lim­me eri­tyi­ses­ti hänen vii­mei­sim­mäs­tä pyö­rä­mat­kas­taan Öölantiin ja se oli var­mas­ti­kin pisin ikinä käymäni kes­kus­te­lu pyö­rä­mat­kois­ta på svenska. Visiitti Smult­rons­täl­leen oli sydä­mel­li­nen kokemus sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Iso suositus sille siis!

Palvelut: Anni Blom­qvis­tin kotimuseo, kesä­kah­vi­la Smultronställe

Laut­tayh­tey­det: Los­siyh­teys Vårdön pohjoisosista

Ahve­nan­maan ren­gas­tien eteläisen reitin saaret

8. Föglö

Muistan elävästi ensi­koh­taa­mi­se­ni Föglön kanssa lähes kymmenen vuoden takaa: olin aloit­ta­nut matkani Maa­rian­ha­mi­nas­ta ja Föglö oli ensim­mäi­nen saa­ris­to­kun­ta, jossa vierailin. Heti lautasta ran­tau­dut­tua­ni aistin eron pääsaaren ja perin­tei­sem­pää saa­ris­to­laischar­mia tihkuvan Föglön välillä. Saaren sydän, Degerby, hurmasi minut puu­ta­loi­neen heti. 

Föglö koostuu useasta lähekkäin sijait­se­vas­ta saaresta, ja siltojen ja los­siyh­teyk­sien avulla pyö­räi­li­jä löytää täältä paljon tut­kit­ta­vaa. Moniin pie­nem­piin saariin ver­rat­tu­na Föglö tarjoaa enemmän teitä ja kilo­met­re­jä kolut­ta­vak­si. Eri­tyi­ses­ti kannattaa polkea Degerbyn ja Överön välinen reitti,  jossa meri avautuu ihas­tel­ta­vak­si molemmin puolin tietä. Föglön kirkko kuuluu Ahve­nan­maan van­him­piin, ja Degerbyn pieni museo kertoo pai­kal­li­ses­ta elämästä kieh­to­vas­ti hen­ki­löi­den tari­noi­den kautta. Jos Manner-Ahve­nan­maal­ta on aikaa poiketa vain yhdellä saarella, Föglö on mainio valinta!

Palvelut: Deger­bys­sä mm. kauppa, museo ja turisti-info.

Laut­tayh­tey­det: Föglön Deger­by­hyn kulkee lautta Svinöstä. Föglön Överöstä puo­les­taan eteläisen linjan laut­tayh­teys Lång­nä­siin ja Sottungan/Kökarin/Turun saariston (Galtby, Korppoo) suuntaan.

9. Sottunga

Noin sadan asukkaan Sottunga on Suomen pienin kunta, jossa tuntee saa­pu­neen­sa todel­li­seen lin­tu­ko­toon. Heti satamassa odottaa sym­paat­ti­nen yllätys: tarjolla on lai­na­pyö­riä, joilla moni vie­rai­li­ja polkaisee vaikkapa keskellä saarta sijait­se­vaan kyläkauppaan.

Sottungan pystyy pyö­räi­le­mään päästä päähän melko nopeasti, mutta se ei tee saaresta vähemmän kiin­nos­taa. Punainen paa­nu­kat­toi­nen kirkko on kaunis kohde, ja sen hau­taus­maal­ta avautuvat meri­mai­se­mat pysäyt­tä­vät miet­ti­mään, kuinka kauniit näkymät täällä lepää­vil­lä onkaan. Saarella kiertelee myös luon­to­pol­ku, joka on osa kes­kiai­kais­ta Pyhän Olavin pyhiin­vael­lus­reit­tiä. Aina välillä mai­se­mas­sa vilah­te­lee myös Oskariksi nimetty tuu­li­voi­ma­la, joka huolehtii saaren sähköntuotannosta. 

Parasta Sot­tun­gas­sa on kuitenkin saaren kiireetön ilmapiiri, joka kannustaa pysäh­ty­mään, naut­ti­maan, jut­te­le­maan lai­dun­ta­vil­le lampaille ja varomaan kylätietä ylittäviä kanoja.

Palvelut: Kauppa, majoi­tus­ta, ravintola, vie­ras­ve­ne­sa­ta­ma. Lisäksi satamasta löytyy lai­na­pyö­riä (kunto vaihtelee)!

Laut­tayh­tey­det: Sijaitsee eteläisen linjan varrella, joten saarelta pääsee sekä Lång­nä­siin että Kökarin ja Turun saariston suuntaan (Galtby, Korppoo).

10. Kökar

Kökar kuuluu saariston suo­si­tuim­piin saariin eikä syyttä. Täällä riittää niin rauhaa, pal­ve­lui­ta kuin pyö­räi­li­jäl­le teitä tut­kit­ta­vak­si. Luon­to­po­lut hou­kut­te­le­vat tut­ki­mus­ret­kil­le, ja saa­ris­to­lais­her­kut kruu­naa­vat koke­muk­sen. Eri­tyis­mai­nin­nan ansait­se­vat eri­tyi­ses­ti Peders aplagår­din Ålands pankaka ome­na­hil­lol­la ja  Linns Skärgårdsbrö­din saa­ris­to­lais­limp­pu. Nam!

Köka­ril­ta­kin löytyy kaunis vanha kirkko, jonka saa­ris­to­kir­koil­le tyy­pil­li­sis­tä, katosta roik­ku­vis­ta votii­vi­lai­vois­ta yksi on meri­ros­vo­lai­va! Kirkon vierestä löytyy myös muinaisen luostarin jäänteet sekä niitä esit­te­le­vä näyttely. His­to­rian­kir­joi­tuk­sel­le on yhä mysteeri, miten joukko fran­sis­kaa­ni­munk­ke­ja päätyi 1300-luvulla syr­jäi­sel­le Kökarin saarelle luostaria perus­ta­maan. Kökarilla aikaa viet­täes­sä ymmärtää kuitenkin helposti ainakin sen, miksi he jäivät: kukapa näin ihanalta saarelta haluaisi poiskaan lähteä?

Palvelut: Ruo­ka­kaup­pa, muita kauppoja, ravin­to­loi­ta, kah­vi­loi­ta, majoi­tus­pal­ve­lui­ta ml. camping. Katso lisä­tie­to­ja Kökarin sivuilta.

Laut­tayh­tey­det: Kökar sijaitsee eteläisen linjan varrella, joten sieltä on yhteys sekä Långnäsin/Överön/Sottungan suuntaan että Turun saariston (Galtby Korp­poos­sa) suuntaan.

Lopuksi

Ahve­nan­maan saaristo muodostaa laut­tayh­teyk­si­neen loput­to­mien mah­dol­li­suuk­sien verkoston, joka on kuin pyö­rä­mat­kai­li­jal­le tehty. Edetä voi joko aika­tau­lut tarkasti etukäteen suun­ni­tel­len tai ren­nom­mal­la otteella “Mil­le­kö­hän saarelle seu­raa­vak­si men­täi­siin?” ‑hengessä. Kaikilla saarilla ei tie­ten­kään tarvitse vierailla, mutta jokai­sel­la niistä odottaa uusi maailma tutkittavaksi. 

Toi­vot­ta­vas­ti sait tästä lis­tauk­ses­ta intoa ja ins­pi­raa­tio­ta Ahve­nan­maan saa­ris­tos­sa vie­rai­luun. Kerro toki kom­men­teis­sa, mitkä ovat omia lem­pi­saa­ria tai mille toivoisit tule­vai­suu­des­sa pääseväsi! Jos intoudut tämän artik­ke­lin lähtemään Ahve­nan­maan saaria tutkimaan, niin mieluusti kuulisin siitä — tägää ihmeessä @seikkailupyorailija niin voin myös jakaa postauksesi/stoorisi!