Rakastan Berliiniä monesta syystä, ja kaupungin pyöräilykulttuuri on yksi niistä.
Berliini on pyöräilijöiden kaupunki. Ei ehkä aivan samassa mittakaavassa kuin Kööpenhamina tai Amsterdam, mutta vahvaa pyöräilykulttuuria ei kaupungilla kulkiessaan voi olla huomaamatta. Pyöriä ja pyöräilijöitä näkee kaikkialla. Pyöräliikkeitä tulee vastaan tasaisin väliajoin, ja kaduilla näkee tiuhaan myös laatikkopyörien ja peräkärryjen kaltaisia erikoisuuksia. Pyöräilijät ovat luonteva osa liikennettä, ja autoilijat ovat tottuneet pyörien läsnäoloon.
Pyörä on myös ihanteellinen kulkuväline kaupungin haltuunottoon. Berliinillä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan elämä on levittäytynyt useisiin kaupunginosiin. Vaikka kaupungin julkinen liikenne on erinomaisen toimiva ja kattava, laajalle levittäytyneessä levittäytyneessä kaupungissa on joskus yksinkertaisempaa polkea suoraan perille kuin vaihdella metrolinjalta toiselle määränpäänsä saavuttaakseen.
Pyöräilyä Berliinissä helpottaa myös tasainen topografia ja leveät kadut, joilta löytyy lähes aina tilaa erilliselle pyöräväylälle. Matkat taittuvat polkemalla kätevästi, ja samalla kaupunkia pystyy fiilistelemään aivan eri tavalla kuin vaikka maanalaisella metrolla kulkiessa.
Kokosin alle muutaman vinkin, joilla pyöräilystä Berliinissä kiinnostunut pääsee helposti alkuun.
Berliinin pyörätiet ja ‑kaistat
Berliinin leveiden katujen ansiosta pyöräilijöille löytyy lähes aina joko pyörätie (jalkakäytävän vasemmalta puolelta) tai pyöräkaista (ajoradan oikeassa reunassa). Pyöräväyläverkosto on varsin hyvä, mutta laatuvariota on kuitenkin jonkin verran: tietyissä osissa kaupunkia vastaan saattaa tulla esimerkiksi enemmän mukulakivi- tai laattapäällysteitä.
Yksi olennainen ero pyöräilyssä Berliinissä ja suomalaisissa kaupungeissa on, että pyöräliikenne on sekä pyöräkaistoilla että pyöräteillä yksisuuntaista: yhteen suuntaan kuljetaan oikealla puolella ja toiseen vasemmalla. Käytännössä pyöräilijät kulkevat aina samalla puolella kuin samaan suuntaan menevät autoilijat.
Mikäli merkittyä pyörätietä tai ‑kaistaa ei ole, pyöräilijän tulee ajaa liikenteen seassa (itselläni tällaisia tilanteita tuli vastaan hyvin harvoin). Tämä saattaa vaatia aluksi kylmiä hermoja, sillä suurkaupungissa liikennettä piisaa. Kuten kaupunkiajossa yleensäkin, on tärkeää ottaa rohkeasti oma tilansa ja ajaa keskellä kaistaa, jotta tulee huomatuksi ja ei törmää pysäköityjen autojen avautuviin oviin.
Oma kokemukseni Berliinin liikennekulttuurista on, että autoilijat ovat tottuneet pyöräilijöihin ja liikennesääntöjä noudatetaan hyvin. En siis kokenut ajoradalla ajoa Berliinissä mitenkään erityisen pelottavana (tai sitten Bangkokin jälkeen mikään ei vaan enää tunnu miltään).
Mistä vuokrata pyörä Berliinissä?
Pyörän vuokraaminen Berliinissä on helppoa, sillä kaupunki on pullollaan pyöräliikkeitä ja ‑vuokraamoita. Googlaamalla on helppo löytää pyörävuokraamo omasta kaupunginosasta, joskin välillä tuntui, että pyörävuokraamoita tuli kävellessä vastaan kuin Helsingissä kampaamoita. Tarjontaa siis riittää.
Useimmissa paikoissa fillarin päivävuokra liikkuu kympin tienoilla. Ehdottomasti edullisin paikka vuokrata pyörä on Neuköllnissä sijaitseva Rent A Bike 44. Kyseisen vuokraamon hinnat olivat kirjoitushetkellä 4 €/kalenteripäivä, 25 €/viikko tai 70 €/kuukausi. Huokeiden hintojen salaisuus on, että vuokraamon pyörät on kunnostettu hylätyistä löytöpyöristä. Mitään moderneja merkkipyöriä ei siis kannata odottaa, mutta vuokraamon pyörät ovat ihan asiallisia budjettikulkupelejä kaupungin tutkimiseen.
Vuokraamoiden ohella Berliinissä on tarjolla myös useiden eri operaattorien kaupunkipyöriä. Itselläni ei ole niistä omakohtaista kokemusta, mutta googlaamalla satuin löytämään tämän suomenkielisen blogin, jossa aihetta on käsitelty astetta syvällisemmin.
Voiko pyörää kuljettaa julkisilla?
Pyörän saa Berliinissä ottaa mukaan metroon (U‑Bahn) ja juniin (S‑bahn), mutta niiden kanssa tulee mennä niille erikseen merkittyihin vaunuihin. U‑Bahnissa pyörää ei saa koskaan ottaa metron ensimmäiseen vaunuun. Kannattaa myös välttää ruuhka-aikoina matkustamista.
Pyörälle täytyy myös ostaa oma lippu. Lipun voi hommata esimerkiksi BVG:n omasta apista, josta paikallisliikenteen liput on muutenkin kätevä hankkia. Jos suunnitelmissasi on kuljettaa pyörää julkisissa enemmänkin, kannattaa ehdottomasti harkita kuukausilippua. Esimerkiksi AB-vyöhykkeen kuukausilippu polkupyörälle maksaa vain 10,50 euroa, kun kertalipun hinta on 2 euroa.
Lisätietoa Berliinin joukkoliikenteestä, lipuista ja hinnoista löydät BVG:n sivuilta.
Turvallisuusmuistilista
Nämä ovat aika no brainereita, mutta käydäänpä ne läpi silti.
Noudata liikennesääntöjä. Seuraa muuta liikennettä ja liikennevaloja. Käytä kypärää (vaikka kovin moni muu ei tosin todennäköisesti käytäkään).
Pyörävarkaudet ovat yleisiä. Lukitse pyörä aina ja panosta lukkoon. Älä säilytä pyörää kadulla, vaan suojaisella sisäpihalla, pyörävarastossa tai asunnossa.
Ideoita Berliinissä pyöräilyyn
Tässä vielä muutama täsmätärppi pyöräilykohteiksi:
Tempelhof
Oletko koskaan polkenut kiitoradalla? Berliinissä siihen on loistava tilaisuus! Suuntaa Tempelhofin entiselle lentokentälle, joka tätä nykyä on kaupunkilaisten olohuone. Pyöräilyn lisäksi paikka sopii erinomaisesti esimerkiksi pikniköintiin, leijojen lennättämiseen, skeittaamiseen ja historiallisten kerrostumien ja lentokenttämiljöön fiilistelyyn.
Grunewald, Wannsee, Potsdam
Tahdotko paeta kaupungin hulinaa hieman kauemmas? Suuntaa kohti palatsikaupunki Potsdamia ja poikkea matkan varrella haukkaamassa raikasta ilmaa Grunewaldin metsissä ja Wannseen rannoilla. Paluumatkalla voit hypätä paikallisjunaan, mikäli siltä tuntuu (muista, että myös pyörä tarvitsee lipun!).
Lue päiväretkestä näihin kohteisiin lisää täältä!
Berliner Mauerwag
Hieman pidempää haastetta kaipaavalle ja historiallista perspektiiviä pyöräretkelleen kaipaavalle erinomainen vaihtoehto on Berliner Mauerwag, eli Berliinin muurin reittiä seuraava pyöräilyreitti. Pituutta Mauerwagilla on eri lähteiden mukaan 166 — 180 kilometria, eli harvempi todennäköisesti ehtii polkea koko reittiä yhtenä päivänä. Itselläni Mauerwag on vielä kokematta, mutta ehdottomasti tavoitteena jollain tulevalla Berliinin-vierailulla.
Oletko pyöräillyt tai mietitkö pyöräilemistä Berliinissä? Kommentoi alle : )
13 comments
Olipa hauska löytää blogisi pariin! Pitkän matkan pyöräilyä en ole harrastanut, mutta sopivissa kaupungeissa kyllä. Ja juuri mainitsemissasi Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa pyöräily on niin paras tapa liikkua, kun voi suhauttaa melkein muutamassa minuutissa keskustan reunalta toiselle. Berliinissä matkaa kertyy varmaan enemmän, mutta täytyy kokeilla ensi kerralla.
Kiva, että eksyit blogiani lukemaan ja vielä kivempi, että kommentoit 🙂 Joo, muistan edelleen, kun pyöräilin ekaa kertaa Köpiksessä — oli aivan huikeaa, en ollut pystynyt kuvitella, että kaupunkipyöräily voisi tuntua siltä. Onneksi Helsingissäkin pyöräilyinfra ja ‑kulttuuri ovat vuosien varrella parantuneet, mutta kyllä se vaan on aina niin siistiä päästä polkemaan kunnon fillarimetropoleissa!
Vähän olen pyöräillyt matkakohteissa, mutta nykyään kun on noita kaupunkipyöriä niin mikä jottei! Hollannissa on tullut pyöräiltyä muutamaan otteeseen, ikimuistoinen pyöräily oli Keukenhofin ympäristössä tulppaanipeltoja ihaillen. Tuo Berliinin muuria myötäillen pyöräily on hyvä vinkki, näkisi muuria enemmän!
Kiitos kommentista Martta! Kuulostaa ihanalta tuo tulppaanipeltojen keskellä pyöräily 🙂 Ja tosiaan, kaupunkipyörät helpottavat kyllä nykyään pyöräilemistä monissa paikoissa.
En ole kyllä useinkaan pyöräillyt suurkaupungeissa, pikkukaupungeissa kyllä. Tuo Tempelhofin lentokenttä näyttää houkuttelevalta paikalta.
Joo, Tempelhof on ihana ja siellä on todella kiva pyöräillä, kun ei tarvitse stressata liikennettä 🙂
Berliinissä ja muualla Euroopassa tuli viime syksynä kuljettua sähköpotkulaudalla, jolla pystyi hyvin ajelemaan pyöräreittejä pitkin. Oli niin vähän aikaa aina kussakin paikassa, että näkee paljon enemmän kuin pelkästään kävellen tai julkisilla seikkaillen. Jos skuutteja ei ole tarjolla, niin vuokraan pyörän.
Joo, kulkuvälineet tuovat lisää vapautta ja nopeutta kaupunkiin tutustumiseen. Itse en ole vielä koskaan kokeillut noita sähköpotkulautoja, mutta eiköhän sekin päivä vielä joskus koita 😀
Pyöräily on kiva tapa liikkua kun näkee enemmän kuin sisältä ratikan kyydistä mut pääsee kuitenkin nopeammin kuin kävellen. Maalla on ihanaa pyöräillä, kaupungissa välillä stressaavaa. Kesällä ajoin pyörällä töihin Helsingin keskustan läpi, aivan helvetillistä vääntöä, koko ajan kävelijöitä pomppas pyörätielle. Noin suuressa kaupungissa kuin Berliinissä en ehkä uskaltaisi.
Joo, kaupunkiajo voi vaatia totuttelua. Itse olen Helsingissä jo niin tottunut siihen, että se ei stressaa, mutta toki aina välillä tulee vastaan yllättäviä tilanteita muun liikenteen kanssa. Toisaalta musta tuntuu, että aina stressaavuus ei ole kaupungin koostakaan kiinni. Esim. just Köpiksessä, Amsterdamissa ja Berliinissä pyöräily on jotenkin niin paljon luontevammin osa liikennettä, että jo se tuo turvaa. Muistan, että esim. Köpiksessä tuli heti vahvasti sellainen olo, että pyöräilijät hallitsee maailmaa, mikä teki fillaroinnista kivaa ja turvallisen tuntuista. Helsingissä ei olla vielä ihan sillä tasolla, vaikka liikenne nyt ei mistään maailman pahimmasta päästä olekaan.
Itse olen jo pitkään miettinyt sitä, että entistä enemmän täytyy alkaa vuokrailemaan pyöriä kaupunkilomilla. Niillä pääsee näkemään helposti enemmän samassa ajanssa kuin kävellen ja oikeastaan pääsee paremmin kaupunkikuvaan sisään. Joissakin kaupungeissa onkin tullut fillaroitua, mutta ei Berliinin parilla reissulla. Tosin olen siellä ollut aina sen verran myöhään syksyllä, että mieluummin polkisin keväällä tai kesällä. Mutta ehdottomasti fillari alle seuraavan kerran Berliinissä!
Inspiroiva blogi, kiitos siitä! — Berliini on ehdoton suosikkikaupunkini, ja viettäessäni muutama vuosi sitten kuukauden (lokakuu) siellä ei tarvinnut käyttää (sinänsä aivan mainiota) joukkoliikennettä kertaakaan, vaan kaikkialle kuljin lainapyörällä. Asuin Friedrichshainissa, mistä pääsi sutjakkaasti leveitä vanhoja bulevardeja pitkin Prenzlauer Bergiin ja etelään Kreuzbergiin ja Neuköllniin (Länsi-Berliinistä en pahemmin välitä). Tempelhof on tietenkin aivan mahtava paikka — Treptower Park on toinen hieno pyöräilykohde. Ja vaikka tuli liikuttua liki vuorokauden kaikkina tunteina liikenne ei haitannut missään vaiheessa, vaan kaikki, sekä autoilijat että muut pyöräilijät, olivat tosi huomaavaisia. Suosittelen lämpimästi! (Piti taas käydä huhtikuun alussa, mutta koronaanhan tuo tyssäsi tällä kertaa.)
Kiva, kun kommentoit Jani! Meillä on selkeästi jotain yhteistä: Berliini on myös mun suosikki ja sinne kaipaa takaisin kerta toisensa jälkeen. Kunpa itsekin voisi jossain vaiheessa olla siellä hieman pidempään. Harmi, että sulla peruuntui kevään reissu, itsekin ehdin täpärästi takaisin juuri ennen poikkeustilaa. Nuo mainitsemasi kaupunginosat kuuluvat myös omiin suosikkeihin ja itä viehättää länttä enemmän (joskin Grunewald oli kyllä hieno elämys). Treptower Park on vielä kokematta, joten kiitos vinkistä, täytyy pitää se mielessä sitten joskus kun seuraavan kerran pääsee taas Berliiniin. Ja tosiaan, pyöräilykulttuuri on Berliinissä kyllä todella jees.