Sormet ja varpaat jäässä? Varus­te­vink­ke­jä talvipyöräilijälle

Kau­pal­li­nen yhteistyö: Bikester (Huom! Osallistu arvontaan Instagram-tililläni @seikkailupyörailija, ja voit voittaa Bikes­te­rin lahjakortin!)

Kansikuva: Martin Paldan, GripGrab

Onko pol­ke­mi­nen tunn­ot­to­mik­si pakas­tu­neil­la varpailla tai sormilla tuttu ilmiö? 

Itselleni ainakin on, ja Ins­ta­gra­mis­sa tekemäni tal­vi­pyö­räi­ly­ky­se­lyn perus­teel­la en ole suinkaan ainoa! Käsien ja jalkojen lämpimänä pitäminen osoit­tau­tui nimittäin vas­taa­jien suu­rim­mak­si talvipyöräilypulmaksi.

Aiempina talvina olen varus­tau­tu­mi­se­ni on poh­jau­tu­nut pitkälti “mitä kaapista löytyy” ‑stra­te­gi­aan. Kai­ken­lais­ta tumppua, hanskaa ja sukkaa on tullut kokeiltua, toiset ovat toimineet paremmin, toiset huonommin. DIY-linjalle läh­ties­sä­ni olen joskus jopa teipannut kenkiä jesarilla teh­däk­se­ni niistä tuu­len­pi­tä­väm­mät (toimii!). Mitään pyö­räi­lys­pe­si­fe­jä tal­vi­va­rus­tei­ta käsien ja jalkojen suojaksi ei kome­rois­ta­ni ole tois­tai­sek­si löytynyt. 

Niinpä otin kiin­nos­tu­nee­na ja innos­tu­nee­na vastaan tilai­suu­den päästä kokei­le­maan pyöräilyn verk­ko­kaup­pa Bikes­te­rin tal­vi­va­rus­te­va­li­koi­maa ja esit­te­le­mään suo­sik­ke­ja­ni täällä blogissa. Kuinka kil­pa­va­rus­te­lu kylmää vastaan onnis­tuu­kaan tänä talvena?

Perus­pe­riat­teet talvella tarkenemiseen

Ennen kuin sukel­le­taan syvem­mäl­le itse varus­tei­siin, muutama sana lämpimänä pysymisen lai­na­lai­suuk­sis­ta. Jos perus­asiat ovat rem­pal­laan, timant­ti­sim­mat­kaan varusteet eivät auta. Kun ymmärtää, mitkä tekijät vai­kut­ta­vat kyl­met­ty­mi­seen, on sitä vastaan helpompi taistella! 

• Aineen­vaih­dun­nan tuottama lämpö pitää ihmis­ke­hon lämpimänä. Liikunta tehostaa läm­mön­tuo­tan­non monin­ker­tai­sek­si lepo­ti­laan nähden. Lämpöä vapautuu ihmis­ke­hos­ta ympä­ris­töön esi­mer­kik­si hikoilun ja hen­gi­tyk­sen kautta, paljaan ihon ja vaa­te­tuk­sen aukkojen kautta sekä joh­tu­mal­la kos­ket­taes­sa kylmiin pintoihin. Kehon jääh­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat olen­nai­ses­ti ympä­ris­tön lämpötila, tuulen voi­mak­kuus, auringon säteily ja kosteus. (Lue lisää läm­mön­tuo­tan­non ja pale­le­mi­sen fysio­lo­gias­ta Kylmainfo.fi ‑sivuilta.)

• Tal­vi­pyö­räi­li­jän suurimpia vihol­li­sia ovat kylmyys, kosteus ja viima. Vaat­tei­den on siis eris­tet­tä­vä kylmältä ja suo­jat­ta­va tuulelta ja kas­tu­mi­sel­ta. Ei kui­ten­kaan kannata vetää hommaa överiksi pak­kau­tu­mal­la liian hios­ta­viin ver­mei­siin. Hiki nimittäin tar­koit­taa kosteutta, mikä puo­les­taan johtaa nopeasti viluun.

• Sormet ja varpaat kyl­met­ty­vät viileällä säällä yleensä ensim­mäi­si­nä, sillä veri pakenee niistä pitääk­seen huolta ykkösprio­ri­tee­tis­taan, kes­ki­var­ta­lon lämpimänä pitä­mi­ses­tä. Jotta kehon äärio­sat­kin pysyi­si­vät lämpimänä, on ensin huo­leh­dit­ta­va siitä, että core ei kylmety. Paras tapa onnis­tu­nee­seen läm­mön­sää­te­lyyn on ker­ros­pu­keu­tu­mi­nen, johon löydät vinkkejä Bikes­te­rin sivuilta.
• Huo­mat­ta­va osa lämmöstä haihtuu pään kautta, mikäli sen iho saa olla paljaana. Paljain päin ei siis kannata talvella pyöräillä! Lämmön haih­tu­mis­ta voi ehkäistä pipon, hupun ja kypä­rän­suo­juk­sen lisäksi esi­mer­kik­si tuu­bi­hui­vil­la tai kom­man­do­pi­pol­la, joilla voi näp­pä­räs­ti vähentää kylmälle suoraan alttiin ihon pinta-alaa kasvojen ja kaulan alueella. (Näin korona-aikoina olen huomannut, että kas­vo­mas­ki­kin lämmittää mukavasti!)

• Mieti, voitko tuunata pyörääsi paremmin olo­suh­tei­siin sopivan. Maan ollessa märkä kunnon loka­suo­jat ehkäi­se­vät rois­keis­ta johtuvaa kas­tu­mis­ta tehok­kaas­ti, joten sellaiset kannattaa ehdot­to­mas­ti asentaa, jos ne vaan pyörääsi mahtuvat. Ihmisen jääh­ty­mis­tä edistää myös kontaktit kylmiin pintoihin. Siten esi­mer­kik­si metal­li­set polkimet kyl­met­tä­vät jalat nopeammin kuin komposiittipolkimet. 

• Kylmällä säällä on myös tärkeää muistaa huolehtia syö­mi­ses­tä ja juo­mi­ses­ta! Näl­käi­se­nä ja nes­te­huk­kai­se­na vilu iskee helpommin.

Kädet jäässä? Hans­ka­vink­ke­jä talvipyöräilyyn

“Lobsterit” eli “hum­me­ri­hans­kat” ovat erin­omai­nen vaih­toeh­to kylmälle säälle. Nimensä ne ovat saaneet hummerin saksia muis­tut­ta­vas­ta muo­dos­taan, jossa sormille on kolme osastoa. Näin ne ovat välimuoto lapasten ja sor­mik­kai­den välillä yhdistäen molempien parhaita puolia: lapasten läm­pi­myyt­tä ja sor­mik­kai­den parempaa liikkuvuutta. 

Itselläni käytössä ovat Grip­Gra­bin Nordic ‑mallin hanskat. Ne ovat laa­duk­kaat ja yksi­tyis­koh­dil­taan pitkälle mietityt käsineet: hans­kois­ta löytyy niin gee­li­peh­mus­teet, kiris­tys­na­rut, kos­ke­tus­näyt­tö­sor­men­päät kuin hei­jas­ta­via yksi­tyis­koh­tia. Käyt­tö­mu­ka­vuus on näissä käsi­neis­sä kohdillaan!

GripGrab lupaa lobs­te­rei­den­sa pitävän kädet lämpiminä aina ‑10 asteeseen saakka. Kal­tai­se­ni ääreis­ve­ren­kier­rot­to­man vilu­kis­san kohdalla raja tulee vastaan kyllä jo reilusti aiemmin varsinkin, kun pik­ku­pak­ka­sen pure­vuut­ta komppaa Helsingin raaka merituuli ja korkea ilmankosteus. 

Onneksi hätä ei kui­ten­kaan ole tämän näköinen, sillä lisää­mäl­lä alle joko silkkiset tai meri­no­vil­lai­set alus­hans­kat näiden lobs­te­rien kanssa pärjää vielä monta astetta pidemmälle. 

Itse olen käyttänyt alus­hans­koi­na GripGrab Merino Liner Gloves ‑pyö­räi­ly­kä­si­nei­tä (68 % merinoa). Meri­no­hans­kat antavat juuri sopivasti lisä­läm­pöä ja pehmeyttä pak­sum­pien pääl­lys­hans­ko­jen kanssa. Niinpä lobster + liner ‑kombosta on tullut oma suo­sik­ki­ni pak­kas­sääl­le. Tuu­let­to­mil­la plus­sa­ke­leil­lä meri­no­li­ne­rit ovat joskus olleet tarpeeksi lämpimät myös ilman päällyshanskoja. 

Tuotetta tilatessa kannattaa huomioida, että mitoitus on melko väljä, eli ei kannata ainakaan tilata normaalia suurempaa kokoa. Toisaalta tal­vi­hans­ko­jen kohdalla väljyys on toki läm­pö­eris­tyk­sen kannalta huo­mat­ta­vas­ti parempi kuin tiukkuus.

Talvisää tar­koit­taa nykyään vali­tet­ta­van usein sadesäätä ainakin täällä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Märissä mutta reilusti plussan puolella olevissa sää­olo­suh­teis­sa Grip­Gra­pin neopree­ni­hans­kat ovat har­kit­se­mi­sen arvoinen vaih­toeh­to. Neopreeni on esi­mer­kik­si mär­kä­pu­vuis­sa käytetty mate­ri­aa­li, joka lämmittää kas­tut­tu­aan­kin. Se on myös mukavan joustava mate­ri­aa­li, joten sormet säi­lyt­tä­vät niissä liik­ku­vuu­ten­sa erinomaisesti. 

Varpaat jäässä? Vinkkejä jalkojen lämpimänä pitämiseen

Sukat, kengät ja mah­dol­li­set ken­kä­suo­jat ovat avai­na­se­mas­sa jalkojen lämpimänä pitä­mi­ses­sä talviolosuhteissa.

Valitse oikeat sukat! 

Kylmällä säällä puu­vil­la­su­kat kannattaa jättää kaappiin, sillä kas­tues­saan esi­mer­kik­si hiestä ne eivät haihduta kosteutta pois, vaan jäävät kyl­män­nih­keik­si ja lämpöä pitämättömiksi. 

Puuvillan sijaan katse kannattaa suunnata meri­no­suk­kiin. Käy­tän­nös­sä tosin monet laa­duk­kaat tal­vi­pyö­räi­ly­su­kat ovat meri­no­vil­lan ja eri­lais­ten kei­no­kui­tu­jen yhdis­tel­miä, jolloin saadaan käyttöön eri mate­ri­aa­lien parhaat puolet. Merino pitää erin­omai­set läm­pö­omi­nai­suu­ten­sa myös kos­tues­saan, on hen­git­tä­vää, kuivuu nopeasti eikä ran­kan­kaan hikoilun seu­rauk­se­na haise. Syn­teet­ti­set kuidut puo­les­taan paran­ta­vat sukkien kes­tä­vyyt­tä, istu­vuut­ta ja hengittävyyttä. 

Väljyys on tärkeää! 

Pieni väljyys kengissä antaa mukavasti lisäe­ris­tet­tä kylmää vastaan. Liian monta suk­ka­pa­ria, liian paksut sukat tai liian pienet kengät tekevät olon jal­ko­pääs­sä epä­mu­ka­van ahtaaksi. Ahtaus haittaa jal­ka­te­rien veren­kier­toa ja ei jätä tilaa myöskään kehosta vapau­tu­val­le lämmölle. Tästä seuraa puo­les­taan palelevat jalat. Ei kivaa.

Huolehdi veren­kier­ros­ta!

Polkiessa jal­ka­te­rän lihakset työs­ken­te­le­vät huo­mat­ta­vas­ti vähemmän kuin kävel­les­sä tai juostessa, mikä taas johtaa hei­kom­paan veren­kier­toon ja nopeam­paan kyl­met­ty­mi­seen. Siksi yksi lääke koh­met­tu­nei­siin jalkoihin onkin pysähtyä hetkeksi käve­le­mään ja jatkaa matkaa vasta, kun veri tuntuu taas kiertävän var­pai­siin asti. 

Kuivuus ennen kaikkea! 

Märät jalat ovat kiitotie kyl­myy­teen kas­tui­vat­pa jalkasi sitten hikoilun tai sää­olo­suh­tei­den seu­rauk­se­na. Mikäli edessä on pitkä pyö­räi­ly­tai­val ota mukaan ekstra­pa­ri sukkia, jolloin voit vaihtaa sukat hikisistä kuiviin matkan varrella. Kuivat sukat tekevät ihmeitä!

Entäpä kengät?

Poljetko luk­ko­pol­ki­mil­la? Perin­tei­set maan­tie­pyö­räi­ly­ken­gät on suun­ni­tel­tu kesä­olo­suh­tei­siin keveys, ilmas­toin­ti ja aero­dy­na­miik­ka edellä, joten ilmojen vii­le­tes­sä ne käyvät armot­to­man kylmiksi. Maasto- ja gravel ‑pyöräilyn yleis­tyt­tyä mark­ki­noil­le on kuitenkin tullut yhä enemmän tal­vi­käyt­töön suun­ni­tel­tu­ja pyö­räi­ly­ken­kiä sekä maantie- että maastokäyttöön.

Tal­vi­pyö­räi­ly­ken­gät ovat hyvä ja yksin­ker­tai­nen vaih­toeh­to, mikäli käytät luk­ko­pol­ki­mia. Laa­duk­kaat tal­vi­pyö­räi­ly­ken­gät eivät ainoas­taan suojaa vedeltä ja tuulelta, vaan myös hen­git­tä­vät ja siirtävät kosteutta pois iholta. Usein tal­vi­pyö­räi­ly­ken­gis­sä on myös nilkkaa läm­mit­tä­vä varsi. Sopiva tal­vi­pyö­räi­ly­ken­kä istuu napakasti, mutta jättää kengän kärkeen pienen ilmatilan.

Poljitpa sitten taval­li­sil­la kengillä tai pyö­räi­ly­ken­gil­lä, ilmojen vii­le­tes­sä kannattaa valita kengät, joiden pohjat eristävät kylmää mah­dol­li­sim­man hyvin (etenkin jos polkimesi ovat metal­li­set) ja joiden pin­ta­ma­te­ri­aa­li hylkii vettä ja tuulta.

Tai sittenkin kenkäsuojat?

Jos tal­vi­pyö­räi­ly­ken­kiin inves­toin­ti ei syystä tai toisesta nappaa, ken­kä­suo­jat ovat toinen hyvä tapa ehkäistä jalkojen kyl­met­ty­mis­tä ja kas­tu­mis­ta. Ken­kä­suo­jat auttavat blok­kaa­maan hyytävän tuulen ja pitämään jalkasi turvassa sateelta ja rois­keil­ta. Suojien kohdalla on tosin hyvä muistaa, että ne eivät suojaa jalkojasi alhaalta tulevalta vedeltä. Jos siis astut lätäkköön, vesi pääsee sisään pohja-aukosta.

Grip­Gra­bin Arctic X ‑ken­kä­suo­jat mai­nos­ta­vat itseään yhdeksi mark­ki­noi­den läm­pi­mim­mis­tä ken­kä­suo­jis­ta. Ne on val­mis­tet­tu 4 mil­li­met­rin pak­sui­ses­ta, fleece-vuo­ra­tus­ta neopree­nis­tä. En ole vielä päässyt kokei­le­maan niitä kunnon pauk­ku­pak­ka­sis­sa, mutta ainakin Etelä-Suomen pik­ku­pak­ka­sis­sa ja rän­tä­sa­teis­sa ne ovat osoit­tau­tu­neet oikein läm­pi­mik­si, mukaviksi ja sekä tuulen- että veden­pi­tä­vik­si kenkäsuojiksi. 

Arctic X ‑mallin ken­kä­suo­jat on suun­ni­tel­tu eri­tyi­ses­ti offroad ‑kengille, mutta Grip­Gra­bil­ta löytyy myös vastaavat maan­tie­käyt­töön suun­ni­tel­lut suojat. Itse olen käyttänyt Arctic X ‑suojia pyö­räi­ly­ken­kien sijasta pol­ku­juok­su­ken­kien kanssa, minkä vuoksi tilasin normaalia hieman isomman koon. 

Arctic X ‑suojissa pidän eniten niiden veto­ket­jut­to­muu­des­ta ja helposta puet­ta­vuu­des­ta. Minulla on ennestään kesä­käyt­töön suun­ni­tel­lut pyö­räi­ly­ken­kien sade­suo­jat, mutta niitä päälle lait­taes­sa hermoni ovat menneet jat­ku­vas­ti veto­ket­ju­jen kis­ko­mi­seen. Grip­Gra­bin ken­kä­suo­jat puetaan päälle itse asiassa ennen kenkiä. Suojien ollessa kiinni nilkoissa ne on joustavan mate­ri­aa­lin­sa ansiosta helppo vetää kenkien päälle. Veto­ket­jut­to­muu­des­sa on myös se etu, että vesi ja viima eivät pääse tun­keu­tu­maan sisään veto­ket­jun raoista.

Vauden sää­rys­tin­mal­li­set suojat toimivat mainiosti märällä ja kurai­sel­la kelillä. Ne eivät eristä kylmää yhtä tehok­kaas­ti kuin Grip­Gra­bin paksut Artic ‑ken­kä­suo­jat, mutta ne suojaavat jalkoja hyvin tuulelta, sateelta ja rois­keil­ta. Alle kol­me­kymp­piä maksavien sää­rys­ti­mien hinta-laa­tusuh­de on siis varsin hyvä!

Vauden sää­rys­ti­mis­sä pidän eri­tyi­ses­ti niiden tar­ra­kiin­nik­keis­tä, joiden avulla suojat on nopea pukea päälle ja säätää omaan säärään sopiviksi. Kooltaan ne ovat sen verran tilavat, että niitä on helppo käyttää myös taval­lis­ten kenkien kanssa. 

Mate­ri­aa­lin­sa ansiosta ne on myös erittäin helppo ja nopea puhdistaa kurasta ja ravasta. Kurakelin pyö­räi­ly­jen jälkeen olenkin ollut äärim­mäi­sen tyy­ty­väi­nen siihen, että olen voinut huuh­tais­ta ravat pois nopeasti sää­rys­ti­mis­tä sen sijaan, että joutuisin pesemään housut tai jyns­sää­mään kenkiä.

…Ja vielä!

Lopuksi on todettava, että tal­vi­va­rus­tau­tu­mi­nen on taistelu, jossa voi tulla parem­mak­si vain yrityksen ja ereh­dyk­sen kautta. Vain kokei­le­mal­la löydät lopulta ne juuri sinulle parhaiten sopivat varusteet eri­lai­siin olo­suh­tei­siin. Tieto ja ymmärrys läm­mön­sää­te­lyn meka­nii­kas­ta kuitenkin auttaa!

Samoin auttaa toisten koke­muk­sis­ta oppiminen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kehon läm­mön­sää­te­ly on hyvin yksi­löl­li­nen omi­nai­suus, johon vai­kut­ta­vat muun muassa sukupuoli, ikä, ravit­se­mus ja ter­vey­den­ti­la. Siinä missä yksi pärjää kevyillä käsi­neil­lä pak­ka­sas­teil­la­kin, toisella käsiä kylmää läm­pi­mis­sä sisä­ti­lois­sa­kin (kuulun itse tähän jäl­kim­mäi­seen jengiin). Se kannattaa pitää mielessä myös aina arvioita lukiessaan 🙂 

Pysyykö sulla talvella pyö­räil­les­sä kädet ja jalat lämpiminä? Mitä varus­tei­ta käytät? Jaa alla parhaat vinkkisi ja rat­kai­se­mat­to­mat ongelmasi 🙂 Älä myöskään unohda Instan arvontaa, jossa voit voittaa Bikes­te­rin lahjakortin!